Viitasaaren Kennelkerho


Archive for the ‘Ei kategoriaa’ Category

ASIAA KOIRAN MADOTUKSESTA

without comments

Koiran madotus

Koiran madotus eli loishäätö on tärkeä osa koiran terveydenhoitoa.

Erityisen tärkeää säännöllinen madotus on kantaville nartuille ja koiranpennuille. Aikuisen koiran madotustarve on yksilöllinen.

Koiranpennun madotus

Tiivis ja hyvin toteutettu pentuajan madotusohjelma antaa koiralle hyvän vastustuskyvyn sisäloisia vastaan.

  • Kasvattajan tulisi madottaa pennut ensimmäisen kerran kahden viikon iässä, ja siitä eteenpäin kahden viikon välein 12 viikon ikäiseksi saakka. Tarkista kasvattajalta, miten pennut on pentuaikana madotettu.
  • 16 viikon ikäisille pennuille suosittelemme ulostenäytteen tutkimista ja mahdollista matolääkitystä tutkimuksen tulosten mukaan.
  • Pennun tullessa yksivuotiaana terveystarkastus- ja rokotuskäynnille, suosittelemme ulostenäytteen tutkituttamista kuukautta ennen käyntiä tai vaihtoehtoisesti koiran madottamista noin viikkoa ennen käyntiä.

Madotukset on hyvä toteuttaa 1–2 viikkoa ennen pennun rokotuksia, jolloin rokotevasteen muodostumista heikentävä sisäloistartunta saadaan hoidettua.

Aikuisen kotikoiran madotus

Kun pentuajan madotusohjelma on toteutettu hyvin, voidaan siirtyä lääkitsemään vain ne perhekoirat, joilla on todettu sisäloisia ulostenäytetutkimuksissa. Sisäloiset ovat harvinaisia ja ainoastaan kuudella prosentilla suomalaisista koirista on sisäloisia. Loishäätötarve on kuitenkin yksilöllistä ja riippuu koiran elintavoista ja harrastuksista.

Riskiprofiili ja yksilöllinen matolääkitys

Metsästyskoirilla on metsästyskauden aikana kasvanut riski saada sisäloistartunta (erityisesti heisimatotartunta), koska ne pääsevät valvomatta liikkumaan laajemmalla alueella ja syömään loisia sisältäviä väli-isäntäeläimiä tai niille annetaan riistan sisäelimiä kypsentämättä. Myös talouksissa, joissa on enemmän kuin kolme koiraa, on koirilla kasvanut riski sisäloisiin. Eläinlääkärimme arvioi riskiprofiilin mukaan koirasi madotustarpeen.

Tiineenä olevan nartun madotus

Säännöllinen madotus on tärkeää kantaville nartuille, sillä nartun tiineys aktivoi sen elimistössä majailevat suolinkaisen lepomuodot. Yleinen suositus on madottaa 40 tiineysvuorokauden jälkeen narttu säännöllisesti, valmisteesta riippuen jopa päivittäin aina pentujen kahden viikon ikään asti. Loislääkitsemättömän nartun pennut saavat tartunnan emältään jo kohdussa tai imetyksen aikana.

Sisäloisten lääkeresistenssi

Koirien sisäloiskannoissa ei toistaiseksi ole tavattu lääkeresistenssiä toisin kuin hevosten sisäloisilla. Resistenssin kehittyminen on kuitenkin mahdollista, ja siksi matolääkkeitä tulisi käyttää harkiten. Tärkeintä on antaa koiran painokilojen mukainen annos lääkettä.

Lisätietoa asiasta antavat paikalliset eläinlääkärit.

Written by vtskennelkerho

elokuu 15th, 2017 at 7:02 am

Posted in Ei kategoriaa

KARHUNHAUKUTUS LUPA

without comments

Karhunhaukutuslupa

Kennelpiiri anoo kootusti karhunhaukutusluvan kennelpiirin alueella järjestettäviin Karh-kokeisiin 20.8 – 31.10.2019 väliselle ajalle.

Kaikki koirat, joita koulutetaan karhunhaukuntaan tulee ilmoittaa ns. koulutuslistalle. Koiran ilmoittaminen listalle, ensisijaisesti sähköpostilla: Urpo Rasinkangas,  0400 245 097
urpo.rasinkangas@gmail.com

Lisäksi karhunhaukutuslupa tulee olla tulostettuna mukana maastossa !!

Oheisesta linkistä voit tulostaa karhunhaukutusluvan mukaasi, painamalla tästä.

Lisäksi oheisella kaavakkeella tulee ilmoitaa koirat Urpo Rasinkankaalle,painamalla tästä

 

Written by vtskennelkerho

elokuu 13th, 2017 at 6:56 pm

Posted in Ei kategoriaa

Herätäänpä

without comments

Tervehdys taas täältä savon rajalta. Olette varmaan lukeneet juttuja koiran kasvatukseen ja yleensäkkin pitoon liittyvistä asioista joissa tulemme olemaan silmälläpidon alaisena entistä tiiviimmin.

Osa niistä on meidän itsemme aiheuttamia ja hyvä että niihin puututaan. Se kuva joka me koiran pidostamme ulospäin annetaan ei aina ole kovin mairitteleva. Olen parin viimevuoden aikana käynyt aika monella koiratarhalla, suurimmalla osalla asiat on mallillaan, mutta sitten ne muutamat on aivan kammottavia nähtäviä ja juuri ne mustaavat muittenkin maineen.

Ensinnäkin koiratarhan siisteys kun viime kevättalvella kävin parissa paikassa jossa koko talven koiran paskat oli tarhassa, ei ollut koiran tassun leveyttä ilman jätöksiä ja isäntä kertoi että olishan ne kerättävä kun lumet sulaa ja voitte kuvitella sitä näkyä kun tarhan koko  oli 2,5×2,5 lisäksi koppi oli laudoista kyhätty hökkeli  ei veden eikä tuulen suojaa. Juomakupit umpi jäässä ja eräässäkin paikassa oli koiran nappulat laitettu sankoon joka oli niitä täynnä siitä söi minkä tarvitsi, mutta juomiseksi ei ollut kuin kusista lunta. Isännät puhutteli itseään vielä koiramieheksi voi helevatan kuustoista.

Toki kaikki ei ole tällä mallilla, mutta ryhdistäydytään annetaan koiratarhoistamme näkymä joka kestää katselun ja kasvattajat te olette avainasemassa millaiseen paikkaan pennun annatte.

Kun näkee erilaisia koirapaikkoja niin ainakin minulle tulee heti kuva siitä millaisia ihmisiä tässä asustaa.

Aurinkoista kevättä koiraimmeiset. Ilipo

 

Written by vtskennelkerho

maaliskuu 10th, 2017 at 2:55 pm

Posted in Ei kategoriaa

Tilinumero

without comments

HUOMIO HUOMIO!!! Kennelkerhon tilinumero Reisjärven Osuuspankki  FI93 4753 0010 0830 39

Jäsenmaksu 10€/jäsen. Viesti kenttään kaikkien maksavien jäsenten tiedot, ja mielellään ilmoitus sihteerille uudesta jäsenestä. Kiitos!!!

Written by vtskennelkerho

tammikuu 4th, 2017 at 8:23 am

Posted in Ei kategoriaa

VIITASAAREN NOUTAVAT JA YLÖSAJAVAT KOIRAT

without comments

Noutavien ja ylösajavien koirien jaosto aloitti toimintansa keväällä 2015. Tarkoituksena on kokoontua kesäkaudella viikon-parin välein treenaamaan yhdessä noutamisen perusasioita. Treeneissä käytetään sekä dameja että toisinaan myös riistaa. Tarkoitus on myös välillä kutsua ulkopuolisia kouluttajia pitämään treenejä. Noutamiseen liittyvien asioiden lisäksi myös mejää (eli metsästyskoirien jäljestämiskoetta, verijälkeä) voidaan yhdessä treenata. Treeniaikatauluista ilmoitetaan pääasiassa jaoston omassa Facebook-ryhmässä (Viitasaaren noutavat ja ylösajavat koirat). Tervetuloa mukaan!

Written by vtskennelkerho

kesäkuu 5th, 2016 at 10:40 am

Posted in Ei kategoriaa

Säännöt

without comments

Viitasaaren Kennelkerhon vuoden pystykorva koirien säännöt:
Harmaat hirvikoirat.
Karjalankarhukoirat.
Suomenpystykorvat.
Laikat.

KOKEET:
5 p. hyväksytty karhunhaukkutaipumuskoe luonnon karhulla.
4 p. Voi 1 hirvikoe
4 p. Voi 1 linnunhaukkukoe
3 p. Avo 1 hirvikoe/ lint
2 p. Avo / Voi 2 hirvikoe / lint
1 p. Avo / Voi 3 hirvikoe / lint

NÄYTTELYT:
5 p. kans. voittaja
4 p. eriomainen
3 p. erittäin hyvä
2 p. hyvä
1 p. tyydyttävä

Lisäpisteitä saa seuraavasti: yli 80 p. Voi 1 = 1 p. yli 90 p. Voi 1= 2 p.
Lohkovalinta 3 p.
Mestaruusottelut 4 p.
Käyttövalio 2 p.
Muotovalio 2 p.
Sert 1 p.

Mukaan lasketaan 4 parasta koekäyntiä ja 2 parasta näyttelykäyntiä.
Pelkillä koetuloksilla tasapisteissä ratkaisee paras koetulos tai hyväksytty Karh. koe.
Muutoin tasapisteissä nuorempi koira voittaa.
Jos jollakin rodulla ei ole pisteitä ei pokaalia sinä vuonna jaeta.

Kiertopalkinto kiertää 5 vuotta jonka jälkeen sen saa omakseen se koiran ömistaja jolla on eniten kiinnityksiä palkintoon. Omistajan nimien määrä ratkaisee ei koiran.

AKTIIVIJÄSEN SÄÄNNÖT:
Hallituksen jäsen 2.p./vuosi
Jaoston vetäjä 2.p./vuosi
Näyttelyn järjestelyt 3.p./näyttely
Koejärjestelyt 3.p./koe
Tuomaritehtävä + maasto-opas 3.p. + 2.p/ kerta
Sihteerinä kokeessa 4.p./ kerta
Kehäsihteerinä 4.p./ kerta
Kouluttajat 3.p./ kerta
Osallistuminen koulutukseen 5.p./ kerta
Uusi tuomari 5.p.
Uusi koetomitsija 5.p.
Uusi jäsen 5.p.
On hankkinut uuden jäsenen 3.p./ jäsen

Written by vtskennelkerho

maaliskuu 4th, 2013 at 9:30 am

Posted in Ei kategoriaa

Kuvagalleriasta

without comments

Käyppä katsomassa hienoja tilanne kuvia näyttelystä

Written by vtskennelkerho

toukokuu 23rd, 2011 at 2:24 pm

Posted in Ei kategoriaa